Nämä 4 ohjetta epämukavien asioiden aloittamiseen olen testannut itse

Nopeasti muuttuva maailma tuo eteen uusia ja vieraita asioita. Miten on mahdollista, että voi innostua sellaisista uusista asioista, joista ei ole pitänyt, ymmärtänyt tai jo vuosia julistanut omaa osaamattomuuttaan kyseisessä aihealueessa. Astuminen epämukavuusalueelle inhottaa. Minulle tällainen asia oli blogin kirjoittaminen. Muistan, miten pidin täysin mahdottomana ajatuksena kirjoittaa koskaan blogia. Jotain julkista, jonka sitten lähettäisin internetin ihmeelliseen maailmaan, täysin oman kontrollin ulottumattomiin. Olin pitkään “pitäis varmaan plokata” moodissa.
Kontrollin puutteen ja häpeän pelon lisäksi pelkäsin ja uskoin, että minulla ei ole mitään kiinnostavaa sanottavaa. Kysyin itseltäni, suhteessa mihin? Reilun vuoden aikana olen muutaman blogin saanut aikaiseksi. Uhkakuvat pilkallisista kommenteista eivät ole toteutuneet. Arki on jatkunut ihan yhtä turvallisena kuin aiemminkin. Intohimo ajatusten jakamiseen on virinnyt. Olen onnistunut, jos joku saa pienen idean tai avun kirjoituksestani työpäiväänsä. Sinäkin voit aloittaa kysymällä itseltäsi: “Mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua ja miten todennäköistä se on?”

Annan muutaman vinkin alkukipinän sytyttämiseen ja jaan kanssasi, millainen kehitysprosessini on ollut tähän saakka. Matkani bloggaajana on vasta alkumetreillä.

1. Löydä oma motivaatio

Jotain täytyy saada perustaksi, jotta asia voi lähteä kehittymään omassa mielessä suotuisaan suuntaan. Mietin blogikirjoittamisen hyötyjä minulle. Miten kukaan voi tietää, millaisista asioista olen kiinnostunut ja miten voin johtajia ja esimiehiä auttaa, ellen kerro siitä. Päätin uskoa, että minua viisaammat ovat oikeassa. Sosiaalisessa mediassa LinkedIn on hyvä kanava profiloida omaa osaamista. Päätin ajatella, että blogit kuuluvat tähän tekemiseen luonnollisena osana. Bloggaus voi olla tapa helpottaa elämääni. Siemen oli kylvetty. Jotain sellaista oli löytynyt, joka voisi viedä minut yrittäjänä ja onnistujana pisteestä A pisteeseen B.

2. Pääse yli aloittamisen tuskasta

Joskus ikävän tai epämieluisan asian ajattelukin voi tuntua tuskaiselta. Kirjoittamisen aloittamiseen oli aluksi korkea kynnys. Opin, että luovan hetken ja inspiraation odottelu on loputonta odottamista. Täydellistä hetkeä ei tule koskaan tai kerran vuodessa täydellinen hetki ei riitä muutaman blogin kirjoittamiseen vuodessa. Francesco Cirillo on luonut hyvän Pomodoro tekniikan, jota kannattaa kokeilla.

  1. Sulje kaikki häiriötekijät. Myös sähköposti ja some pling plongit puhelimesta.
  2. Aseta hälytys kännykkään soimaan 25 minuutin päähän.
  3. Keskity korkealla intensiteetillä 25 minuuttia. Ennen aloitusta voi auttaa, jos teet läsnäoloharjoituksen ja tyhjäät turhan metelin päästäsi.
  4. Palkitse itseäsi tämän jälkeen ainakin viisi minuuttia keskittymisestä jollain, mikä tuottaa sinulle hyvää mieltä. Se voi olla musiikkia, puhelu ystävälle, kahvikuppi.

 

3. Hyväksy turhautuminen siihen, ettet ole heti täydellinen

Turhautuminen siihen, että blogin rakentaminen ei ole vieläkään selkäytimessä on läsnä edelleen. Kuvien hakeminen, otsikon rakentaminen, väliotsikoiden käyttäminen, kirjoituksen rakenne, julkaisuaika ja jakaminen. Jokaisen blogin kohdalla välitön tunnereaktio on edelleen että pieleen meni. Olen jo kuitenkin oppinut hieman armollisuutta ja otan ajatuksen heti kiinni. Korvaan sen hyväksynnällä, opin kaiken aikaa. Ehkä jokin asia meni tällä kertaa vähän paremmin kun aiemmin ja voin miettiä, miten voisin parantaa niitä asioita mihin olen tyytymätön. Voinhan tässä välissä hieman lukea aiheeseen liittyviä kirjoituksia, joista saan hyviä jatko ideoita kirjoittamiseen. Blogien välissä aivot toivottavasti ”sulattelevat” näitä asioita ja ovat taas hieman valmiimpana seuraavaan kirjoitukseen. Oppiminen vaatii sulatusaikaa aktiivisen opiskelun lisäksi. Hyvin usein tätä edestakaista liikettä tarvitaan paljonkin oppimisprosessin aikana. Varmasti moni on huomannut tämän ilmiön. Aamulla herätessä jokin ongelma on kuin itsestään ratkennut yön aikana ja vastaus on aamulla mielessä kirkkaana.

4. Toista

Kaikki oppiminen tarvitsee toistoa. Olen huomannut, että kirjoittamista kannattaa tehdä osissa. Useaa blogi aihiota voi työstää eteenpäin pieninkin askelin. Kyllä, blogin ei tarvitse todellakaan syntyä kerralla täydellisesti jäsennettynä ajatuksen virrasta. Mitä enemmän kirjoitat, sitä luontevammin teksti alkaa syntyä. Mitä enemmän osaat jotain, sitä kivempaa se on. Olet varmasti huomannut tämän jo opiskellessasi. Esimerkiksi kielissä, sanojen kirjoittaminen toistuvasti paperille saa ne paremmin tarttumaan mieleen. Matematiikan tehtäviä tekemällä samoista aiheista, auttaa ratkaisemaan nopeammin kokeessa vastaan tulevan tehtävän. Mitä enemmän kasaat aivoille materiaalia, sitä helpommin aivot suoriutuvat tehtävästä. Kuten kaikki, mitä haluat viedä eteenpäin, bloggaaminenkin täytyy olla ajankäytön suunnitelmassa. Olen huomannut, että jos kirjoittamista ei ole kalenterissani, se jää tekemättä.

Kokeile sinäkin jotain, mitä tiedät että pitäisi muttet ole vielä aloittanut
Uusien asioiden aloittaminen on helpottunut valmentajakoulutuksen jälkeen. Valmennuksessa opitaan paljon itsensä johtamisesta.

Ihmisten välisestä tekemisestä riippuu kaikki

bisnes piknikillä

Hätkähdin vähän Jessica Pryce-Jonesin blogikirjoituksesta “Seven people issues that most organizations struggle with”. Miten nämä aiheet pysyvät niin muuttumattomina. Pystyin tunnistamaan useita esimerkkejä kaikista seitsemästä omalta työuraltani, kavereiden kertomana, artikkeleista ja kirjallisuudesta. Kyllä, joissain kohtaa tunnustan, että omakaan toiminta ei ole aina mennyt kuin strömssöössä.

Tässä nämä johdon itsensä aiheuttamat ja ylläpitämät yleiset tehottomuusloukut

  1. Yritys ei osaa organisoida toimintaansa hyvin. Uudelleenorganisoinnissa tyydytään muokkaamaan organisaatiokaavioita ja toimintatavat säilyvät hierarkisina.
  2. Johto käyttää aikaansa väärin ja on jatkuvasti ylikuormittunut tehdessään päätöksiä kiireessä ja
  3. ylipäätään yritetään pärjätä mahdollisimman vähällä henkilökunnalla, mikä aiheuttaa turhaa stressiä ja ahdistusta, kaikille.
  4. Edelleen ihannoidaan 24/7 tavoitettavuutta, vaikka tiedetään että jokainen yli 44 tunnin menevä viikkotyötunti vähentää tuottavuutta 1%:n.
  5. Tuottavuus kärsii, kun uusia toimintatapoja lisätään vanhojen prosessien päälle. Käyttöönotto siis ontuu ja toteutuksesta uupuu osuus, jossa luovutaan tai muutetaan vanhoja käytäntöjä. Jostain täytyy luopua ja jotain täytyy muuttaa jos jotain uutta tulee tilalle.
  6. Sähköpostilla kerrotaan kaikki kaikille. Viestinnän kehittämiseen varmasti löytyy oppia sosiaalisten ja digitaalisten välineiden ammattilaisilta. Kun olisi se joku, joka istuttaisi uudet tavat yritykseen.
  7. Ketterät yritykset toimivat verkostomaisesti. Jos yrittää toteuttaa hierarkista toimintatapaa tällaisten toimijoiden kanssa, tippuu kelkasta. Egot nurkkaan ja avoimuutta ja yhteisöllisyyttä tilalle.

Jos kaikenlaista on jo yritetty, mitä tapahtuisi jos kehittäisit omia johtamistaitojasi

Yksi asia yhdistää näitä kaikkia kohtia. Jokaisen ratkaisun ja korjaamisen edellytyksenä on kehittää omia johtamiskykyjä ja -taitoja. Miten muuten muutetaan organisaatiokulttuuria, siirretään päätösvaltaa organisaatiossa alemmaksi, uudistetaan toimintamalleja tai johdetaan mitä tahansa muuta muutosta. Jos kaikenlaista on jo yritetty, mitä tapahtuisi jos muuttaisit omia johtamistaitojasi. Tavoitteisiin pääsevillä johtajilla on toimeenpanokykyä, päätöksentekokykyä, empaattisuutta, vuorovaikutustaitoja, hyvä itsetuntemus ja itseluottamus.

Mikä edellä luetelluista tehottomuusloukuista haittaa omaa työtäsi eniten? Mitä johtamisen kykyä haluat kehittää seuraavaksi? Väitän että panostus omiin johtamistaitoihin tekee bisneksen tekemisestä mukavampaa. Tavoitteena jotta bisnes ois kuin piknikillä olis.

Oletko tunteitasi ja ajatuksiasi myönteisesti hyödyntävä johtaja?

EMOTION EBERT

Onnittele itseäsi, kun mieleesi tulee välitön ajatus: “Ei tuu onnistumaan.”  Sehän on merkki siitä, että aivosi lähtivät toimimaan. Samalla kaavalla, kuin tuhansia vuosia. Kaava on, kun en tiedä mitä tämä minulle merkitsee, on paras vastustaa sitä. Muutosvastarinta ja joustamattomuus työelämässä ovat seurausta evoluution hitaasta etenemisestä.

Jokaisen agendalla on tavoite saada joustavia ja muuttuvissa tilanteissa kyvykkäitä toimijoita yritykseensä

Onneksi olemme myös kognitiivisia olentoja. Voit käydä kertaamassa tästä linkistä, mitä kognitiiviset kyvyt ja taidot tarkoittavat. Voimme itse vaikuttaa paljolti siihen, miten ajattelemme. Meillä on halutessamme mahdollisuus treenata ajatuksiamme kulkemaan meille suotuisampia polkuja. Työelämässä tämä tarve usein liittyy avoimempaan suhtautumiseen sekä asioihin, niiden muutoksiin että kollegoihin. Väitän että jokaisen johtajan ja henkilöstön johtamisen kanssa tekemisissä olevan agendalla on tavoite saada joustavia ja muuttuvissa tilanteissa kyvykkäitä toimijoita yritykseensä. Joustavuudesta ja muutoshalukkuudesta on tulossa työmarkkinoiden kilpailuvaltti.

Muutoshalukkuus voi syntyä monella tavalla. Omat myönteiset kokemukset muutoksista lienevät tehokkain ja helpoin tapa oppia. Jos on ollut niin onnekas, että ympärillä on usein ollut ratkaisukeskeistä porukkaa, myös mallista oppiminen on melko helppo tapa kehittää omia toimintatapoja. Loput voivat luottaa siihen, että harjoitus tekee mestarin. Ihan sisäsyntyisestä ominaisuudestahan nyt ei ole kyse.

Kun johdat omia ajatuksiasi ja tunteitasi, vaikutat toimintaasi

Joustavuutta ja muutoshalukkutta voi harjoittaa tehokkaasti harjoittelemalla itsensä johtamista. Kun johdat omia ajatuksiasi ja tunteitasi, vaikutat toimintaasi. Toiminnasta syntyy aina jotain tuloksia. Todennäköisesti pelkkä reagointi ympärillä tapahtuviin asioihin ei tuota sinulle toimivia lopputuloksia.

Voit kokeilla näitä kolmea vinkkiä ajatustesi harjoittamiseen:

  1. Kirjoita ylös ajatuksesi, joka liittyy käsillä olevaan muutokseen. Kysy sen jälkeen itseltäsi, onko se totta? Maailmassa on melko vähän absoluuttisia totuuksia. Voit siis kysyä edelleen. Onko aina ollut niin? Mistä tiedät? Kuka niin sanoo? Mitä tapahtuisi jos asia ei olisikaan niin? Mitä pelkäät? Kuka päättää tästä asiasta? Kuka vaikuttaa tähän asiaan? Mitä sinä voit tehdä? Milloin se tapahtuu?
  2. Sisältääkö ajatuksesi negatiivisen sävyn tai sanoja? Miten muutat kirjoittamasi ajatuksen niin, että ilmaiset sen myönteisesti? Mistä ajatuksesta sinun on hyvä luopua, että pystyt muuttamaan ajatuksesi muutoksesta myönteiseksi?
  3. Lisää kirjoittamaasi ajatukseen minä -sana. Muokkaa lausetta niin, että olet itse mukana muutoksessa. Minä sanan käyttö vaatii vastuun ottoa. Sen jälkeen on vaikeampi vedota niihin muihin.

Tunteet, ajatukset ja toiminta ovat sidoksissa toisiinsa. Voit käydä lukemassa tästä linkistä miten tunteet voivat vaikuttaa työpäivääsi ja tavoitteidesi saavuttamiseen.

Toivon, että saat näistä pienistä maistiaisista kiinnostuksen kipinän itsesi johtamiskyvyn treenaamiseen. Voin luvata että siinä voi aina kehittyä ja se antaa sivutuotteina innostusta, itsetuntemusta ja itseluottamusta. Toimeenpanokykysi lisääntyy samalla kun hyödynnät myönteisesti ajatuksiasi ja tunteitasi.

3 pointtia kehittymisestä valmennuksen avulla

koohns-koira

Kysymys, jonka kuulen yhä uudelleen – Miten siinä valmennuksessa kehitytään, jos kaikki on jo hyvin?

Miten se valmennus toimii, jos kaikki on tällä hetkellä jo ihan hyvin? Miten siinä valmennuksessa saadaan silloin parempia tuloksia? Olen kuullut kymmeniä kertoja tämän pohdinnan ääneen. Ymmärrän hyvin pohdinnan taustan. Eihän kukaan halua ostaa sikaa säkissä, en minäkään. Yritän hahmottaa tätä asiaa mielikuvan kautta. Seisot Bilbaossa Jeff Koonsin Puppyn vieressä ja ihailet värikästä kukkapenkkiä. Vertailet kukkien terälehtiä ja värejä. Kauempaa katsottuna hahmotat paremmin koiranpennun hahmon ja huomaat jotain asioita mitä et teoksen vieressä olisi huomannutkaan. Mitkä värit näyttävät nyt houkuttelevimmilta. Huomaat myös sen, miten teos suhteutuu ympäristöönsä.

Valmennuksen avulla opitaan hakemaan parempaa tietoisuutta omasta tilanteesta ja mikä tärkeintä, uusista ja vieläkin kiinnostavammista mahdollisuuksista. On siis mahdoton vastata esitettyyn kysymykseen eksaktisti ennen valmennusta. Jokaiselle selviää valmennuksessa, miltä se oma kukkapenkki näyttää kauempaa katsottuna ja mihin se johtaa.

Käytä hyväksesi aivojesi neuroplastisuutta

Muistan oppineeni koulussa, että uusia aivosoluja ei kasva ihmisen vartuttua aikuiseksi. Nyt tiedetään, että aivot ovat sittenkin kuin muovia. Uusia synapseja eli hermosolujen välisiä kytköksiä voi syntyä minkä ikäisenä tahansa. Aivoja voi kehittää myös tietoisesti harjoittelemalla. Millaista harjoitusta niille annat, on sinun päätettävissäsi.

Aivojen toiminnalla on keskeinen rooli valmennuksessa. Aina kun halutaan saada pysyviä muutoksia aikaiseksi, tarvitaan myös motivaatiota. Jokainen tietää, miten nopeasti motivaatio tipahtaa, kun ahaa elämyksestä on kulunut vähän aikaa. Loistavaa ideaa tuskin enää muistaa saati että olisi lähtenyt toteuttamaan sitä. Valmennuksessa otetaan koppi motivaatiohetkestä toteutukseen. Lähdetään polkemaan aivoihin uusia polkuja. Mitä muita etuja aivoille on valmennuksesta, selviää Executive Coach Payal Rajaratnamin kirjoituksesta The Brain´s Pivotal Role in Coaching.

Oppimiskyky ja ennakkoluulottomuus osaksi työntekijäbrändiäsi

Haluatko pöllyttää omia ajatuksiasi ja uskomuksiasi? Uskalias ja avoin asenne ovat edellytys kehittymiselle ja oppimiskyvylle. Oppimiskykyä ja ennakkoluulottomuutta haetaan nykyään kaikkialla työelämässä. Pidätkö itseäsi esimerkiksi hyvänä kuuntelijana. Jos pidät, onko se totta? Valmentajan tärkeä tehtävä on kyseenalaistaa totuttuja ajatusmallejasi ja uskomuksiasi itsestäsi.

Hyvä kuuntelutaito on yksi tärkeimmistä esimiehen ja alaisen taidoista. Kuuntelemalla osoitat arvostusta. Jos olet kiinnostunut kehittämään itseäsi, pääset tästä linkistä tutustumaan kuuntelun eri tasoihin. Voit testata miten ennakkoluulottomasti pystyt analysoimaan omia kuuntelutaitojasi ja miten halukas olet treenaamaan itseäsi vielä paremmalle tasolle.

Hanki 4. sukupolven Johtaja ns 1.0 robotti!

robot-355340_1920

Ominaisuudet

Materiaali – Biohajoava 75%, kierrätettävät materiaalit 20%, ongelmajäte 5%
Toiminta – Yksin (autonomia) tai laumassa (sovitettu autonomia)
Sääolosuhteet – Kaikki sääolosuhteet, -65 – +190, vedenkestävä (toimii myös saunassa)

Suorituskyky

Ihmiseen verrattuna monituhatkertainen kyky tehdä päätöksiä ja markkina-analyysejä. Tekee jatkuvaa analyysiä ja vertailua markkinoilla oleviin kilpailijoihin ja toimialoihin. Louhii tietoa i-analysis 5.0 ohjelmistolla verkosta. Vertaa tietoja yrityksestä syötettyyn historiadataan esimerkiksi asiakastyytyväisyydestä, henkilöstökyselyistä, taloudellisesta informaatiosta, prosessien läpimenoajoista ja varastojen kiertonopeuksista. Laskee vaihtoehtoisia toimintamalleja ja todennäköisyyksiä, joiden perusteella tekee päätöksiä. Hoitaa talous- ja HR johtamisen ja käytännön toimet robotissa vakiovarusteena olevien ohjelmistojen avulla. Työstää tilinpäätöksen analyyseineen keskimäärin kahdessa viikossa. Pystyy huijaamaan olevansa ihminen esimerkiksi chat keskusteluissa asiakkaiden kanssa. Vastaa kyselyihin ja tarjouspyyntöihin keskimäärin kolmen sekunnin viiveellä.

Sisäinen fissio

Tuottaa sähkökatkon sattuessa energiaa itsensä lisäksi pienen tuotantolaitoksen tarpeisiin.

Nopeus ja liikkuvuus

Sulautuu ympäristöön. Nopeus 100-160 km/h maastosta riippuen. Kiihtyvyys 0-150 km/h 4 sekunnissa. Hyppykorkeus 9 metriä. Pystyy myös kloonaamaan itsensä ja toimimaan useammassa yrityksen toimipisteessä samaan aikaan.

Ohjaus

Yrityksen historiatietojen ja markkinatietojen ajaminen tiedostoihin kestää yrityksen datan määrästä riippuen 15 tuntia – 5 viikkoa. Sisältää vakiona kehittyneimmät CRM, ERP, HR ja palkkahallinto sekä taloushallinnon ja kirjanpidon ohjelmistot. Voidaan asentaa alakohtaisia ohjelmistoja, esimerkiksi CAD suunnitteluohjelmia ja tietokantoja, esimerkiksi patenttilainsäädäntöä ja niihin liittyviä oikeuden päätöksiä.
Ei voida ottaa valtaan kilpailijoiden toimesta.
Hallitus voi ohjata robottia puheohjauksella tai mobiiliaplikaation avulla. Kuukausittaisten hallitusten kokousten sijaan muodostaa tilannekuvaa jatkuvasti, jota voi seurata millä tahansa päätelaitteella.

Muut ominaisuudet

Paino – 64kg
Mitat – 1950 mm (k), 400 mm (l)
Muuta – Autonominen itsetuho. Saatavana 12 ulkonäkövaihtoehtoa.
Takuu – 10 milj. päätöstä ensimmäisen 24 kk aikana.

Investointi 1,2 milj.€.

Houkuttelevaa, mutta väitän että mahdotonta

Tämähän on tietysti täysin keksitty juttu, vaikka olisihan se kutkuttava ajatus että tuolla investoinnilla hoituisi koko hallinto. Jos tämä olisikin mahdollista, inhimillisyyden puuttuminen johtamisesta voisi sotkea hyvät suunnitelmat, eikä lopputulos olisi sitä mitä tavoiteltiin.

Koskaan ei voi tietää etukäteen, mitä kahden ihmisen kohtaamisessa tapahtuu. Ihmisten välinen kommunikointi on monimutkaista. Koneelta puuttuvat eleet ja ilmeet, empatia ja kyky lukea rivien väleistä. Johtajalta vaaditaan muun muassa näitä inhimillisiä ominaisuuksia. Väitän, että ihmisen ajattelun, kommunikoinnin ja toiminnan monimutkaista kaavaa on mahdotonta koodata. Sitä kaikkea, mikä tekee meistä ihmisiä. Millainen maailma olisi ilman persoonallisia ja erilaisissa kulttuureissa maustuneita työntekijöitä.

Panosta omaan kehittymiseesi johtajana

Pidetään kiinni oletuksesta, että ihmisiä tarvitaan johtajana tulevaisuudessakin. Johtajia, jotka osaavat käyttää omia vahvuuksiaan. Johtajia, jotka osaavat johtaa myös itseään. Se nimittäin heijastelee sitä, miten osaat johtaa muita. Johtajia, jotka tunnistavat omat heikkoutensa ja osaavat toimia niiden kanssa, jopa hyödyntää niitä. Johtamisosaamista ja siihen liittyviä omia toimintatapoja on mahdollista treenata paremmiksi. Tulevaisuuden johtaja, hanki valmentaja, mentori tai hanki ammatillista osaamista. Mikä tällä hetkellä palvelee parhaiten kehittymistavoitteitasi. Pääasia, että pidät huolta kehittymisestäsi johtajana. Panosta niihin asioihin ja osaamiseen, jotka erottavat sinutkin ylivertaisesti robotista. Hyvä johtajuus tuo tuloksia, huono johtajuus syö kannattavuuden.

Kirjoitusta on inspiroinut Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen julkaisu Disruptiiviset teknologiat puolustus- ja turvallisuuskontekstissa, Energeettiset ja CBRN-teknologiat (Mesilaakso & Haataja & Turpeinen 2015).

Digitalisaatio ja robotit tulevat – Ovatko ihmistaitosi valmiit

Luin Helsingin Sanomista artikkelin robottien tulevaisuuden käyttömahdollisuuksista hoitoalalla. Jutussa muistutettiin siitä, että empatiaa tarvitaan edelleen hoitotyössä. Teknologia auttaa meitä joka päivä yhä enemmän ja samalla korostaa ihmistaitojen merkitystä.

Osallistuin erään yrityksen tuotekehitykseen, jossa suunniteltiin mobiiliaplikaatiota yrityksen talouden hallintaan. Monet asiat oli suunniteltu fiksusti automaattisiksi. Huomasin pohtivani riittäisikö minulle kaksi chat profiilia jotka vastaavat kyselyihini. Kyllä, jos saan tarvittaessa Pirkon tai Penan kiinni myös ihan perinteisellä puhelimella. Haluan kuulla äänen, että tiedän jonkun tuntemani oikeasti ymmärtävän asioistani. Minusta kyllä tuntuu vähän siltä, että tuotekehittäjä ei ymmärtänyt sitä.

Työtehtävien jakamiseen ja hallinnointiin on jo nyt käytössä järjestelmiä. Ihan todellinen kommentti eräältä käyttäjältä: “Meillä on tämä järjestelmä, johon esimies tai jopa toiselta osastolta oleva voivat syöttää minulle tehtäviä ja näen ne täällä ruudullani, kunnes kuittaan ne tehdyiksi. Mutta eihän tämä ole se tapa, miten ihmiselle kuuluu tehtäviä antaa.”

Väitän, että tulevaisuuden kilpailukyky mitataan sillä, miten paljon ihmistaito -pääomaa yrityksestä löytyy

Nyt jos koskaan on aika alkaa kehittää yrityksen ihmistaitoja. Niitä tarvitaan erityisesti myynnissä, johtamisessa ja esimiestyössä. Tulevaisuuden parhaat työnantajamielikuvat, työntekijäkokemukset ja sitoutuneisuus luodaan kehittämällä systemaattisesti avainhenkilöiden ihmistaitoja. Tämä pääoma tuottaa tulosta tuotannossa ja asiakastyössä.

Johtajana ja esimiehenä kehittyminen on jatkuva prosessi

Kyllä, kaikki taidot, myös ihmistaidot vaativat jatkuvaa treenaamista eikä siinä tule koskaan valmiiksi. Sen vuoksi blogin otsikkokin pitäisi muotoilla uudelleen. Ei kukaan lähde maratonille siten, että ajattelee muutama vuosi sitten käydyn juoksukoulun riittävän pohjaksi. Sen vuoksi johtajan vastuulla on sekä oman että muiden esimiestyötä tekevien ihmistaitojen kehittäminen. Välillä voi olla riittävää kierrättää self help -kirjallisuutta. Joskus tiimin kanssa yhdessä vietetty tiimipäivä vie asiaa eteenpäin. Tehokkaimmasta päästä työkaluja on henkilökohtainen valmennus.

Valmennuksessa treenataan ihmistaitoja kunkin henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Sen vuoksi se on erittäin kustannustehokas tapa saada tuloksia aikaan. Itsensä johtamista, tavoitelähtöistä etenemistä, vuorovaikutustaitoja, kaikkea tätä osaamista valmennuksessa kehitetään tekemällä. Käytännön tekeminen luo pysyviä muutoksia toimintatapoihin ja ajatusmalleihin. Valmennus on aina investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin parempana johtamisena, työtyytyväisyytenä ja sitä kautta yrityksen henkilökunnan parempana työkykynä. Työntekijöiden hyvä työkyky tuo tehokkuutta ja tulosta yritykselle.

Muotoilen otsikon uudelleen. Miten kehität työntekijöidesi ihmistaitoja? – Digitalisaatio ja robotit ovat täällä.

Hups, minusta tuli johtaja – 3 pointtia henkilökohtaisen valmentajan hankkimisesta

Oli avainpaikalle tulija yrityksen sisältä tai ulkopuolelta, riittävän hyvä tehtävään perehdytys on edellytys rekrytoinnin onnistumiselle. Yrityksen HR osastolla saattaa olla hyvinkin tarkka prosessi siihen, miten uusi tulokas koulutetaan yrityksen toimintatapoihin ja asioihin. Hyvin todennäköistä on myös, että ulkopuolelta tuleva osaaja omaa kokemusta niistä tehtävistä, joihin hän on tulossa. Miten käy talon sisällä etenevälle? Riittääkö esimiehen mentorointi? Onko siihen aikaresursseja vai olisiko tarve enemmänkin henkilökohtaiselle valmentamiselle? Luotetaanko siihen, että hyvää tulosta aiemmassa tehtävässä tehnyt hyppää uuteenkin tehtävään leikiten?

Valmennuksen avulla tuetaan ja varmistetaan uudessa roolissa menestymistä. Oli tulija talon sisältä tai ulkoa, hänelle kannattaa antaa tukea. Onnistuminen tehtävässä tuo tulosta ja sitouttaa henkilön yrityksen toimintaan. Valmentajan tarjoaminen kielii arvostuksesta työntekijää kohtaan. Arvostus luo osaltaan merkityksellisyyden tunnetta. Ihminen joka kokee työnsä merkitykselliseksi, tekee oikeita asioita ja sitoutuu. Rekrytoinnin onnistuminenhan on aina tavoitteena, ettei syntyisi turhia kustannuksia.

3 pointtia

Yrityksen näkökulman lisäksi on kolme asiaa henkilön näkökulmasta, mitkä kannustavat valmentajan hankkimiseen uudelle johtoryhmän jäsenelle. Nämäkin liittyvät tuloksellisuuteen.

  1. Oman uuden roolin sisäistäminen
    Uuden roolin sisäistäminen voi viedä aikaa. Valmentamisen keinoin sitä voi nopeuttaa ja poistaa ulkoa tulevaa ”häirintää” prosessin aikana. Ettei uudet kengät hiertäisi.
  2. Fokus – tavoitteiden saavuttaminen
    Eräs viisas myyntijohtaja sanoi minulle kerran, että menestyminen myynnissä syntyy siitä, että joka päivä tehdään oikeita asioita. Mistä tietää, että uudessa roolissa on käyttänyt viikon työaikansa oikein? Miten vanhat päivärutiinit muuttuvat uusiin, sellaisiin jotka tuovat tulosta uudessa tehtävässä? Valmentajan kanssa tehdään työtä siten, että fokus pysyy oikeissa asioissa ja eri asioihin käytetty aika on oikeassa suhteessa.
  3. Stressin hallinta
    Hyvä valmentaja pystyy tuomaan tasapainoa. Kaikki tietävät mitä negatiivinen stressi saa aikaan. Eipä tästä aiheesta muuta, kuin mielikuva. Sinulle sopiva valmentaja auttaa siinä, ettet purista mailaa liian lujaa.

Bonus työnantajalle

Valmennus on tavoitehakuista toimintaa. Se tarkoittaa, että toimintasuunnitelma pilkotaan riittävän pieniin osiin ja sen toteutumista seurataan valmennuksen aikana. Uudessa roolissa toimiva oivaltaa omat vahvuutensa ja oppii etenemään kohti tavoitetta, itse itseään johtaen.

Miten paljon tuottavuutta voitaisiinkaan lisätä panostamalla uuden roolin haltijaan. Miten paljon työtyytyväisyys lisääntyy. Miten paljon se heijastuu yrityksen muihin työntekijöihin ja heidän työnantajamielikuvaansa. Henkilökohtainen valmentaja on panostus työntekijän kehittämiseen. Sitä jos mitä työntekijä arvostaa. Arvostettu työntekijä sitoutuu. Bonuksena hyvää säteilee muuallekin organisaatioon.

Hyvä yritysvalmennus on tylsää

Yritysvalmennus, business coaching tai executive coaching. Mitä nimeä halutaankaan käyttää, valmennuksen kaava yksinkertaisimmillaan on kaikissa sama. Valmennus = Kartoitus + Tavoite + Toimintasuunnitelma. Kuulostaa melko yksinkertaiselta ja tylsältä, eikö totta.

Valmennuksen alussa käydään läpi mitä valmennus on ja mitä se ei ole. Sovitaan valmennuksen pelisäännöistä ja solmitaan valmennussopimus. Joskus sopimuksessa on mukana yrityksestä myös valmennettavan esimies, jolle sovitaan raportoitavan yrityksen ja valmennettavan tavoitteisiin liittyvistä asioista. Joskus sovitaan, että valmennus on kaikilta osin vain valmennettavan ja valmentajan välinen prosessi ja esimies seuraa kehitystä osana päivittäistä esimiestyötään. Sopimusasioiden ja tarvittavien alkukartoitusten jälkeen aloitetaan varsinainen valmennus.

Valmennus on tavoitteellinen työskentelymuoto ja vaatii valmennettavalta avoimuutta, muutoshalua ja heittäytymiskykyä. Valmennus ”pakottaa” vastuunottoon ja toimeenpanoon. Valmennus vaatii sekä valmennettavalta että valmentajalta keskittymistä ja sitoutumista. Prosessi on raakaa työtä, josta tulee usein kotiläksyjä. Väitän että hyvän yritysvalmennuksen kuuluukin olla tylsää ja prosessiin kannattaa luottaa. Tylsyyttä voi lieventää löytämällä itselle sopivan valmentajan.

Oma coach

Neuvoni onkin panostaa hieman hyvän ja itselle sopivan valmentajan löytämiseen. Jos sinulla on hyvä valmentaja, tapaamisten jälkeen olosi on yleensä innostunut, inspiroitunut ja energinen. Sinulla on suunnitelma ja ajatuksesi tuntuvat selkeiltä. Ajattelet, ettet yksin pohtimalla olisi päässyt valmennuksessa työstettyyn lopputulokseen vaikkapa toimintasuunnitelman osalta.

Valmennustapaamisten ei kuulu tuntua koko ajan edellä kuvatulta. Valmentajan tehtävä on kyseenalaistaa, kysyä hankalia kysymyksiä ja teettää vaikeita tehtäviä. Jos sinusta ei valmennuksessa koskaan tunnu epämukavalta, valmennus ei välttämättä ole kovin laadukasta.

Laadukkaan valmentajan merkki on myös ICF:n (International Coach Federation) eettisten ohjeiden noudattaminen. Lue eettiset ohjeet ICF Finlandin sivuilta tästä linkistä. Hyvä valmentaja ei neuvo, eikä ole sinun alasi ammattilainen vaan coachingin ammattilainen.

Mistä löytää hyvä valmentaja?

Hyvän valmentajan löytää etsimällä, kysymällä suosituksia ja kokeilemalla. Usein ammattivalmentajilla on sopimuksissaan ehto, jonka mukaan ensimmäisen valmennuskerran jälkeen voi perua valmennussopimuksen ilman kustannuksia, jos huomaa ettei ole valmis valmennettavaksi, ei ollut ymmärtänyt mitä valmennuksessa valmennettavalta vaaditaan tai kokee ettei valmentajan kanssa löydy yhteistä kieltä. Mitä tuo viimeksi mainittu tarkoittaa? Yhteisen kielen löytymistä voi kutsua myös synkkaamiseksi ja luottamuksen löytymiseksi.

Oman coachin hankkiminen on järkevä investointi, kun haluat kehittyä urallasi ja saavuttaa tavoitteesi. Aloita siitä, että mietit ja kirjaat paperille mitä menestys sinulle tarkoittaa tänään, tänä vuonna 2016, viiden vuoden kuluttua ja kymmenen vuoden kuluttua. Se on hyvää alitajunnan herättelyä tulevia valmennustapaamisia varten. Sitten vaan kontaktoimaan valmentajia!